FI / Finland
RC-harrastuksen keskiössä itse autojen, lentokoneiden ja laivojen lisäksi ovat luonnollisesti akut.
Akut voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään käyttötarkoituksen mukaan. Ajoakut ovat fyysisiltä mitoiltaan ja kapasiteetiltaan isompikokoisia ja antavat virtaa auton moottorille ja mahdollisesti muillekin laitteille. Lähetin- ja vastaanotinakut taas ovat pienikokoisempia ja ovat tarkoitettu radiolaitteitten virransaantiin.
Yleisesti ottaen akkua hankkiessa tulee tietää 4 asiaa:
Joissain akuissa on myös annettu latauksen C-arvo. Tämä kertoo sen, kuinka suurella latausvirralla akkua voidaan ladata. Jos akun kapasiteetti on 4000mAh ja akun latauksen C-arvo on 1 voidaan akkua tällöin ladata maksimissaan 4A latausvirralla. Jos saman akun C-arvo olisi 2, voitaisiin akkua ladata 8A latausvirralla.
Nikkelimetallihybridiakut, eli tuttavallisemmin NiMH-akut ovat yleisin käytössä oleva akkutyyppi tänäpäivänä. Nämä akut eivät vaadi yhtäpaljon huolenpitoa, kuin LiPo-akut ja ovat käytössä helppoja ja turvallisia myös nuoremmille harrastajille. Jos autopaketin mukana tulee akku, on se suurella todennäköisyydellä juuri NiMH-akku.
NiMH-akkujen jännite vaihtelee 1,2V yksikennoisista aina 9,6V kahdeksankennoisiin akkuihin. Yleisin NiMH-akku RC-autojen ajoakkuna on 7,2V 6-kennoinen tai 8,4V 7-kennoinen akku.
Älä päästä NiMH-akun varausta liian aikaiseksi, sillä tämä voi vaurioittaa akkua eikä akkua tämän jälkeen voi enää käyttää. Muista siis ladata akku aina ajon jälkeen äläkä missään nimessä jätä akkua kiinni autoon, jolloin akku tyhjenee pikkuhiljaa.
Litiumpolymeeriakut, eli LiPo-akut tarjoavat NiMH-akkuja enemmän jännitettä, eli tehoa on käytössä enemmän. Ennen LiPo-akkujen hankkimista kannattaa selvittää oman auton elektroniikan soveltuvuus LiPo-akuille. Yleisimmät koot RC-autojen ajoakkuina ovat 2S 7,4V, ja 3S 11.1V -akut. Isommissa autoissa nähdään myös 4S 14,8V ja 6S 22,2V -akkuja. Monet pienet crawlerit taas kulkevat 1S 3,7V -akuilla.
Lentokoneissa käytetään yleisesti pehmeäkuorisia 2-3S -akkuja, joissa on hyvä teho/painosuhde.
LiPo-akkuja ei saa säilyttää tyhjänä eikä täytenä, vaan ne täytyy ladata säilytysvaraukseen (Storage). Monet älylaturit osaavat tehdä tämän automaattisesti. LiPo-akut tarvitsevat erikseen niille suunnitellun laturin, joka osaa tasata kerrojen varausta latauksen aikana.
Ladatessa kannattaa käyttää LiPo-pussia, jotta lataus sujuu turvallisesti mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Välillä tulee vastaan laitteita, jotka käyttävät LiFE- tai LiIon-akkuja. LiFe-akut ovat usein lähetin- ja vastaanotinakkuja, mutta välillä niitä näkee myös ajoakkuina. LiIon-akkuja on joskus ajoakkuina RC-autoissa. Nämä akut ovat käytön suhteen vastaavia, kuin LiPo-akut, eli laturista täytyy löytyä tasausliitin, ellei toisin akun ohjeissa mainita.
Liittimistä ei hirveästi ole kerrottavaa. Niillä liitetään akku käyttökohteeseensa. Tässä kuitenkin kuvien kera yleisimmät liitintyypit, jotta maallikkokin pääsee hommaan sisään ja tunnistaa ainakin omat liittimensä nimeltä jatkossa.
Tamiya-liitin on vanha ja yleinen liitin, jota on käytetty nimensä mukaisesti Tamiyan autoissa jo ammoisista ajoista lähtien. Yleinen myös monilla muilla merkeillä. Ei pidä kuitenkaan sekoittaa melko saman näköiseen, mutta yleensä hieman vihertävään Mini-Tamiya -liittimeen, josta kuva alla
Toinen yleinen liitin, jota näkee paljon RC-autoissa monilla eri merkeillä.
Nimensä mukaisesti käytössä Traxxaksen valmistamissa radio-ohjattavissa. Traxxas iD-liittimien avulla Traxxaksen omat laturit tunnistavat kytketyt akut ja lataavat niitä oikein.
EC/IC-liittimet
EC- ja IC-liittimet ovat keskenään ristiin yhteensopivia. Peruskokoja löytyy 4: EC2, EC3, EC5 ja EC8. Näistä EC3 ja EC5 ovat yleisimmin käytössä olevat.
XT-liittimet
XT-liittimet ovat melko yleisiä RC-autoissa ja lentokoneissa. Kokovaihtoehtoja on 3: XT30, XT60 ja XT90. XT90 soveltuu hyvin korkean jännitteen käyttötarkoituksiin ja on helppo kolvattava.
JST-liitin
Pienikokoinen puristettava liitin, jota käytetään yleisesti vastaanotinakuissa ja muissa pienen jännitteen sovelluksissa.
Servoista tuttu "Futaba"-liitin on yleisesti käytössä servojen liittiemenä. Näkee joskus myös vastaanotinakkujen virtaliittimenä.
Banaaniliitin
4mm banaaniliitin on klassikko, joka löytyy usein latureista ja myös LiPo-akuista, joissa ei ole liittimiä. Myös 5mm liitintä tapaa silloin tällöin.
Laturit voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: Peruslatureihin ja Älylatureihin
Peruslaturit ovat latureita, joissa ei ole edistyneitä toimintoja, eikä käyttäjällä ole hirveästi mahdollisuuksia vaikuttaa latausprosessin kulkuun. Tämä toisaalta tarkoittaa myös sitä, että nämä laturit ovat helppoja käyttää ja soveltuvat näin myös nuoremmille käyttäjille.
Yksinkertaisimmillaan laturi voi siis olla muuntajan näköinen mötikkä, jossa on johto johon akku liitetään.
Joissain peruslatureissa saattaa olla myös valintoja käytettävälle latausvirralle tai ladattavan akun tyypille, kuten alla olevassa Etronix Powerpal -laturissa
Älylatureissa on useimmiten jonkinlainen näyttö eri toimintojen hallintaan ja nappi tai nappeja, joilla laturia käytetään.
Nämä laturit osaavat ladata useita erilaisia akkutyyppejä ja sisältävät automaattisia toimintoja, joilla esimerkiksi LiPo-akut saa ladattua säilytystilaan. Usein nämä laturit pystyvät myös purkamaan akkuja ja tekemään erilaisia akun kunnosta kertovia analyysejä. Myös monet lataamisen parametrit, kuten latausvirta ja latausjännite, ovat käyttäjän valittavissa.
Älylatureissa on myös usein vain paikka latausjohdolle ja latausjohto joko tulee mukana tai täytyy hankkia erikseen. Tämä tuo joustavuutta laturin käyttöön, kun samalla laturilla voidaan ladata monilla eri liittimillä varustettuja akkuja.
